Pyypillin valmistus (Parempi pyy pivossa, kuin kymmenen supikoiran perseessä).

Kanalinnun metästys lähenee ja on aika kaivaa teerenkuvat ja pyypillit komeron pohjalta esille. Valitettavasti itselläni ei löydy kumpiakaan joten eiku hommiin. Teerenkuvalla en tee mitään eli päädyin rakentelee pyypiiskun. Käytän samaa vanhaa menetelmää, joka on minut pari kertaa pelastanut metällä, kun ollut pyypilli hukassa. Tarvitset koko rojektiin seuraavat varusteet:

• Tyhjä tai täysi oluttölkki. Naiset voi käyttää siideritölkkiä ja alaikäiset vaikka limpparitölkkiä. Jos juomatölkki ei ole tyhjä, niin se kannattaa imailla naamaan ennen projektin aloittamista ja avata toinen "asennuskaljaksi".
• Sakset tahi lettermäni, joku jolla et leikkaa kuitenkaan sormeesi.
• Ruuvi/naula tai vaikkapa puunoksa

Homma kannattaa aloittaa leikkaamalla pohja ja kansi irti tölkistä. Kannattaa sitten varoa niitä teräviä reunoja.

Seuraavaksi tuosta tölkin lärpäkkeestä täytyy leikellä pari erikokoista lärpäkettä. Toinen noin 15mm leveä ja 60-70mm pitkä. Ihan sen mukaan minkä kokoisen haluaa. Toinen palikka sitten puolta leveämpi, mutta puolet lyhyempi (esim 30x35mm).

Asettele palaset niinku ne on tuossa yläpuolella olevassa kuvassa ja käännä tuon alemman palasen olakkeet tuon pitemmän palan päälle.Keskelle jää siis ilma-aukko väliin. Vähän niinku tähän malliin:

Sitten onkin se hankalin homma edessä. Tuohon pillin päähän pitää saada aikaiseksi kuppi ja vielä säätää se oikeaan asentoon. No ensiksi siis kupin tekoon...

Nyt ollaanki jo melkein valmiita. Tuon vasemmalla oleva "ylijäämäpätkä" kannattaa kääntää pillin alapuolelle. Helpottaa puhaltamista. Elä siis katkase sitä. :) Valmiit piiskut näyttää siis tälle:

Loppusäätö tapahtuu sitten, että laitat piiskun suuhun ja puhallat siihen. Tuota kuppiosaa pitää saada käännettyä melkein kohtisuoraa, tuota ilmaväliä vasten ja sivuilta tukitaan nuo reiät. Tuo äänen säätäminen on sitten aika pirun tarkkaa hommaa. Tai siis ylipäätään, että piiskusta saa ääntä pihalle. Kannattaa kuitenkin uhrata siihen aikaa ja ensimmäisellä kerralla ei kukaan voi onnistua.  Alla kuva siitä miten piiskusta pidetään kiinni. Ilman partaa ja viiksien alkua homma ei luonnollisesti ole kovin uskottavaa. ;)

Toivottavasti näillä ohjeilla onnistuu. Materiaaleihin toki voi harjotellessa mennä rahaa, mutta voipahan emännälle perustella kaljan juomisen. ;) Ääninäytteet tosiaan myös tuossa alakerrassa. Hauskoja askarteluhetkiä kaikille.

PYYPIISKUN ÄÄNINÄYTE

Persaukisen opiskelijan käsikirja sosiaalipummiksi.

Ah tätä ihanuutta! Jälleen uuden lukukauden aloitus lähenee ja vuorokauden 24 tuntia ei riitä mihinkään. Pitäisi jaksaa käydä kuokkimassa kaiken mualiman opiskelijabileissä ja selviytyä vammaisista kursseistakin yli yhden keskiarvolla. Alkaa pienen opiskelijapolon korvat lepattamaan ja hien eritykseenkään ei auta S-kaupasta ostamani Xtran antiperspirantti. Rahatkaan eivät riitä elämiseen, kun työttömänä saisin niin paljon enemmän!!! Kylläpä alakaa vituttamaan. Pitäisi muka selviytyiä Syyskuu 16 eurolla/päivä, kun taas työttömänä rahaa saisin 18 euroa/päivä! Kylläpä vituttaa olla opiskelija! Tuolla kahdella eurolla tekisin vaikka mitä. Ainiin, saan tuon bussimatkan keskustaan ihan vitun paljon halvemmalla kuin työtön, nyt alkoi hymyilyttämään.

Nyt, kun joka helvetin tuutista on tullut näitä "surkeita" kohtaloita, miten opintotuilla, kelan työmarkkinatuella tai toimeentulotuella ei tule toimeen niin tarkastellaanpas hetki asiaa tarkemmin. Kaikkihan tietää, että opiskelija saa helvetin paljon vähemmän rahaa, kuin sosiaalipummit tai työtön työnhakija? No loppujenlopuksi erotus on aika pieni. Tein hieman laskelmia paskelmia (kyllä, matematiikan keskiarvo on minulla 1). Samalla tämä toimikoon opastuksena teille kaikille tovereille.

Katsastelussa on pelkästään Syyskuun tuet, koska en todellakaan jaksanut jokaiselle kuukaudelle laskea tukien määrää erikseen. Opiskelijalle ja sossupummille nuo summat pysyvät kylläkin samoina, mutta työmarkkinatuen saajalla ei. Jokainen varmaan huomannut, että arkipäivien lukumäärä vaihtelee kuukausittain?

Ajatellaan, että tuen saaja on vaikka Pertti Persaukinen. Ikää pertillä on jo 28-vuotta, joten Pertti tietää miten sosiaalipummina eletään. Elihän Pera nuorempana sosiaalipummina alennetulla toimeentulotuella, koska ei suostunut tekemään ilmaisiksi töitä (anteeksi, aterialisän pertti olisi saanut työmarkkinatuen lisäksi). Pertti asuu Jyväskylässä noin. 5km päässä keskustassa kivassa yksiössä josta hän maksaa vuokraa 450€/kk. Pertsalla on oma saunavuoro, josta taloyhtiä kiskoo 8€/kk ja vesikin on Jyväskylässä suomen kalleinta. Pertti on kuitenkin persalennuksella saanut hieman säädettyä veden hintaa alaspäin, josta hän maksaa taloyhtiölle 20€/kk, siis siitä vedestä. (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/jyvaskylassa-maan-kallein-vesi---mita-sina-maksat-vedesta/2013/01/1689109)

Pertsa on nuuka sähkönkäyttäjä ja sähköihin hänellä kuluu 10€/kuukausi. Lisäksi Pertsalla on kotivakuutus sille varalle, että hän sammuu ryyppyillan jälkeen suihkun lattialle ja aiheuttaa vesivahingon. Uusi 2000€ mountain bike ja Applen Iphone on myös kiva olla vakuutettuna. Vakuutuksista Persaukinen maksaa kuukaudessa 9,50 euroa.

Yhteenveto menoista on siis:
 

PERUSMENOT
Vuokra	450 €
sähkö	10 €
kotivakuutus	9,50 €
Saunamaksu	8 €
Vesimaksu	20 €
YHTEENSÄ	498 €

Pertti muistaa edelleen ne ihanat ajat, kun sai olla työttömänä ja rahaa jäi ryyppäämiseenkin. Työttömänä ollessaan Pera sai työmarkkinatukea ja asumistukea. Työmarkkinatukea Pertsa sai 32,46€/päivä ja asumistukea joka kuukausi 357,79 euroa. Syyskuussa hän olisi siis saanut tukia yhteensä 1039,45 euroa (21päivää*32,46€ +357,79€ = 1039,45€).

Nyt, kun Pera on opiskelija hän saa ainostaan 974,76 euroa syyskuulle tukia. Eli 64,68 euroa vähemmän, kuin olessaan työtön. Syyskuussa Pera saa rahaa siis 2€ vähemmän tukia per/päivä, kuin työttömänä olessaan. Ai mitä kaikkea tuolla kahdella eurolla tekisikään. Nyt työ varmaan laskeskeskelette, että eihän Pera voi noin "paljoa" saada tukia. Voi ja saa. Opintoraha on 298 euroa, asumislisä 201,6 euroa ja opintolaina 300€/kk. Turha itkeä, lainaa on Peran pakko ottaa, jos meinaa tulla toimeen ja katson tämän lainan tuohon perustukeen, niinkuin sossukin sen tekee. Sossusta pera saa joka kuukausi 175 euroa. Laskukaavahan menee niin, että toimeentulotuen perusosa on 477,26 euroa. Tämä on siis se minimi summa, joka täytyy jäädä Peralle käteen perusmenojen jälkeen. Peran perusmenot ovat 498 euroa. Opintotukien yhteenlaskettu summa on 799,60 euroa (298€+201,6€+300€). Tuosta vajaasta kahdeksasta sadasta eurosta vähennetään nuo perusmenot jolloin Pertsalle jää rahaa käteen 302 euroa (799,60€-498€). Toimeentulotukea perseaukinen opiskelija saa siis 175 euroa (477,26€-302€), eli tämä on se osuus joka peralle EI jäisi opintotuista käteen.

Eli nyt tulee se homma, mitä moni ei tule ajatelleeksi. Työmarkkinatuen saaja joutuu itse maksamaan sähköt, vedet, saunat, vakuutuksen yms, perusmenot jotka Pertti Persaukinen maksattaa sosiaalihuollolla. Kaiken tämän lopputulemana on se, että opiskeluaikana Pera saa valtiolta apua ainoastaan 64,69€ vähemmän, kuin työtön. Tämä tekee syyskuulle siis 2€ vähemmän/vrk.

TUET	SYYSKUU
arkipäiviä	21			Opintoraha	298
työmärkkinatuki/pv	32,46			Asumislisä	201,6
asumistuki	357,79			Lainatakaus	300
yhteensä	1039,45			Toimeentulotuki	175 €
				Yhteensä	974,76
Käteen jää	542 €			Käteen jää	477 €
Per/päivä	18 €			Per/päivä	16 €

En ota kantaa kummankaan tuen riittävyyteen, sateenkaarilippuihin, Päivi Räsäseen tai Jutta Urpilaiseen enkä Teuvo Hakkaraisen blogikirjoituksiin.Vinkkinä, kun nyt kaikki lähdette sinne Sossuun viemään lappuja niin tulostakaa niitä riittävästi ja huolehtikaa, ettei kahden kuukauden tiliotteissanne näy mitään ylimääräisiä tuloja. Henkilökohtaisesti jouduin ensimmäisellä hakukierroksella laittamaan Sossuun noin 40 sivua liitteitä + lisäselvityspyyntöinä parikymmentä sivua. Onnea matkaan toverit! Altavista auttaa, jos joku asia toimeentulotuessa jää askarruttamaan.

Kantaa voisin ottaa kyllä siihen, että III-olut voisi tosiaan siirtyä Alkoon. Kaikki hyvät viinat samasta paikasta. Saataisiin isompia alkoja ja tod.näk parempaa palvelua! Tästä voisin ehkä avautua seuraavankerran... ihan vittuillakseen keskityn vaikka noihin hyviin puoliin mitä tuosta seuraisi. ;)

Ps. Tonnikala ja näkkileipä on vitun kallista verrattuna esimerkiksi itsetehtyyn makaronilaatikkoon.

Terv. HappyJamkker

Lisäys klo 15:15 22.08.2013: Viininä tälläkertaa oli Dancing Bull. Oikein pehmeä ja täyteläinen JenkkiPunkku. Suosittelen lämpimästi!

AmmattiKoreakoulun ruoasta löytyi lihaa ja nallekarkit menivät tasan!

Jyväskylän ammattiKoreakoulu ,Paikkoja valituille.

Viimeaikoina suurimpina puheen aiheena ovat olleet opiskeluaikojen lyhentäminen ja siten opiskelijoiden nopeampi siirtyminen työelämään.  OKM:n (Opetus- ja kulttuuriministeriö) tahtolta tulleet esitykset ovat olleet ,  välitutkinnon suorittaminen ammattikorkeakoulussa (120op),  erityisen viraston perustaminen aiemman opitun tunnistamiseen,  maahanmuuttajien esteiden poistaminen korkeakouluopintoihin, korkeakouluopintojen tarjonnan lisääminen (leikataan aloituspaikkoja), rahoituksen lisääminen sitä myötä, kun opiskelija suorittaa yhden lukukauden aikana vähintään 55 opintopistettä.  Keskitytäänpäs hetki näihin asioihin.

” Yhtenä keinona komissio nostaa esille lyhytkestoisten kaksivuotisten korkea-asteen tutkintojen kehittämisen aloille, joilla on osaamisvajetta tai potentiaalista kasvua kuten tieto- ja viestintäteknologiassa, terveydenhuollossa ja vihreän osaamisen aloilla Työllistettävyyttä tulee komission mukaan

parantaa sisällyttämällä monialaisia taitoja kuten yrittäjyyttä, vieraiden kielten osaamista,

ongelmanratkaisu- ja yhteistyökykyä tuottavaa osaamista kaikkiin opetussuunnitelmiin

perusopetuksesta korkea-asteelle. Keskeisiksi toimiksi on tiedonannossa nostettu mm.

virallisen koulutuksen ulkopuolella hankittujen taitojen ja osaamisen validointi.”

”Toteutetaan vuosina 2013–2018 kokeilu, jossa korkeakoulut kehittävät tutkintojen

osista jäsentyneitä ja määriteltyjä enintään 120 opintopisteen kokonaisuuksia

korkeakoulutarjonnan monipuolistamiseksi. Tavoitteena ovat tunnistettavat

osaamiskokonaisuudet, ”korkeakouludiplomit”, jotka palvelevat sekä vailla aiempaa

korkeakoulutusta olevia että niitä, jotka haluavat täydentää tai uudelleen suunnata

osaamistaan. Opiskelijalle myönnetään kokonaisuuden suorittamisesta todistus.”

” Perustetaan Suomeen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen keskus. Sen

tehtävänä on kehittää ja levittää valtakunnallisesti osaamisen tunnistamisen, arvioinnin

ja tunnustamisen menettelyjä, avustaa korkeakouluja, oppilaitoksia sekä TE-hallintoa

osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvissä asioissa sekä antaa suosituksia

yksittäisissä tunnustamiseen liittyvissä erimielisyyksissä. Työstä opitun tunnustamiseen

liittyvät prosessit vaativat erityistä kehittämistä.”

”Ehdotusten toteuttaminen edellyttää panostusta korkeakoulutarjonnan uudelleen

jäsentämiseksi korkeakouludiplomeiksi sekä tarjonnan ja ohjauksen lisäämistä uusille

opiskelijoille. Esimerkiksi Ruotsin korkeakoulujärjestelmässä on mahdollista suorittaa korkeakoulututkintojen lisäksi joustavasti myös tutkintojen osia. OECD:n tilastojen mukaan

kustannukset opiskelijaa kohti eivät Ruotsissa juuri poikkea Suomen vastaavista kustannuksista.

Tämän pohjalta voidaan päätellä, että tarjonnan avaamisesta korkeakouluille

aiheutuvat kustannukset voidaan arvioida nykyisten opiskelija- ja opintopisteen kustannusten

pohjalta olevan noin 7 000 euroa opiskelijaa kohden, mikä noin 2 000 opiskelijan

volyymillä merkitsisi noin 14 miljoonan euron laskennallista vuosikustannusta.”

” Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee korkeakouluja vuonna 2013 suunnitteluvaiheessa yhteensä 2 miljoonalla eurolla.”

Välitutkinnot tie työllistymiseen(kö)?

Heti ensimäisenä tulee mieleeni tilastokeskuksen tekemä tutkimus, jonka mukaan lyhyt opiskelu viivästyttää eniten töihin pääsyä. Myös pisimpään opiskelleet tekevät pitemmän työuran.  Jo tästä voisi tehdä seuraavanlaisen päätelmän. Suomen koulutusjärjestelmässä ei ole mitään käyttöä lyhemmille amk-tutkinnoille ns. välitutkinnoille (luojankiitos tämä malli ei tainnut saada hirveästi kannatusta, mutta onpa meitä ennenkin kusetettu). Kaiken lisäksi korkeakouluilla on suuret säästöpaineet, joten mistä nämä rahat revittäisiin? Tälläiset järjestelyt kuitenkin aina maksavat jotain. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että amk koulutuksessa on jo tällähetkellä paljon turhia opintokokonaisuuksia, joiden rinnalle on typerää luoda keinotekoisesti uusia. Tämänlaiset järjestelyt,  vain lisäisivät epäselvyyttä opintojaksojen sisällöistä.

Tervetuloa länteen YT. 

Tulin paratiisiin länteen,
Maatöihin rantaan Päijänteen.
Löysin paikan niin taivaisen,
Sieltä sain mä aamiaisen.
Ja ne lauloi: 

”Tervetuloa länteen, Andrej,
Hanttihommiin meidän landeen.
Tämä on tie taivaankanteen,
Tämä on tie vapauteen." 

Asemalta Vainikkalan
Minä säästin, tulin jalan.
Kuulin oudon maammelaulun
Asuntooni taakse halkovajan,
Kun ne lauloi: 

”Tervetuloa länteen, Andrej,
Hanttihommiin meidän landeen.
Tämä on tie taivaankanteen,
Tämä on tie vapauteen”

Hyvin voin täällä jossain
Hyvinvointivaltiossain.
Eihän mulla ollut mitään,
Silti vielä joskus katson itään,
Kun ne laulaa: 

”Tervetuloa länteen, Andrej,
Hanttihommiin meidän landeen.
Tämä on tie taivaankanteen,
Tämä on tie vapauteen”
 

Valtio vähentää aloituspaikkoja ammattikorkeakouluissa 8,2%. Tämä tarkoittaa siis 2030:n paikan vähennystä (24607->22577). Monet asiat ovat siis risti-riidassa keskenään. Halutaan siis enemmän nuoria opiskelemaan ja nopeammin työelämään, mutta samalla vähennetään aloituspaikkoja? SIIS MITÄ VI**UA?

Samalla, kun korkeakouluilta kiristetään viimeisetkin rahat pois niin on kuitenkin varaa perustaa uusi virasto, jonka tarkoitus on lähinnä ohjeistaa korkeakouluja siitä miten aiemmin opitun voisi hyväksilukea opinnoissa,  hyödyistä voi olla varmasti montaa mieltä. Onhan näissä käytännöissä koulujen ja opettajienkin kesken erilaisia menettelytapoja. Mielestäni korkeakoulujen täytyy pystyä itse määräämään näistä asioista. Yksikään virasto ei pysty kovinkaan hyvin arvioimaan tietyn henkilön osaamistasoa tuntematta ihmistä.
Opettajat ovat tässä ne henkilöt , jotka hyväksilukemisista päättävät, sen perusteella minkälaista osaamista oikeasti opiskelijalta löytyy, eikä pelkkien paperilappusten perusteella. Ja tutkintolainsäädännöllä ei ole tämänasian kanssa minkäänlaista tekemistä nykyäänkään, eikä myöskään tulevaisuudessa.  

55 opintopisteen malli myös huvittaa. Toivottavasti joku ammattikorkeakoulu tajuaa höllätä arvosteluperiaatteitaan, että saadaan mahdollisimman nopeasti uusia nuoria työttömiksi ja raha virtaa kivasti amk:n kirstuun ja siitä  takaisin kiertoon. Voisi samalla sitten nostaa jälleen vaikka opetushenkilöstön palkkoja 12%.

Maahanmuuttajien esteiden poistaminen korkeakouluopintoihin

Maahanmuuttajat ovat korkeakouluissa selvästi aliedustettu ryhmä OKM:n mukaan.  ” Maahanmuuttaja- ja ulkomaalaistaustaisten osaamisvaatimuksiltaan muuttuvaan työelämään sijoittuminen ja yhteiskuntaan integroituminen edellyttävät, että erilainen kieli- ja kulttuuritausta ei heikennä heidän mahdollisuuksiaanpäästä korkeakoulutukseen.”

Mamuista ei ilmeisesti voi mainita mitään pahaa ilman, että leimataan rasistiksi, mutta pakko tähän on ottaa kantaa. JAMK:ssa on ollut jo pitkään tapana järjestää luentoja englanniksi, jos opintojaksolla on vaihto-opiskelijoita mukana. Tämä kuitenkin aiheuttaa sen, että meidän kökkö-englantia puhuvat opettajamme eivät kykene opettamaan samalla tasolla, kuin jos opetus tapahtuisi suomenkielellä.  No kansainvälisyydestä onneksi saa valtiolta bonus rahoitusta. Sitten vielä tämä järjetön ajatus, että maahanmuuttajien integroituminen suomalaisen työelämään olisi millään tavalla kiinni korkeakouluista. Kyllä heidän heikko asemansa työelämässä johtuu heidän huonosta kielitaidostaan ja huonosta asenoitumisestaan suomalaisen työelämän normeihin. Meidänkin koulussa on ”pari” maahanmuuttajaa ja täytyy todeta, että heidän seminaariesityksistä ei saa mitään selvää, johtuen heidän huonosta suomenkielentaidosta.  Sama kuvio toistuu työpaikoilla, olen kokenut sen helvetin että huonoosti-somea-puuhuva –sa-kaksi-viikko toistaa samat siat, eikä hän edelleenkään ymmärrä tai halua ymmärtää. Kuka helvetti tälläisen sitten palkkaa töihin? En ainakaan minä.

Angry Birds vs WinterDanger 

OKM haluaisi rajoittaa aloituspaikkoja niiltä, joilla on jo amk tai ylempi korkeakoulututkinto. Ilmeisesti suomessa ei haluta moniosaajia. Onhan tämä ihan kaunis ajatus saada nuorille lisää koulutuspaikkoja, mutta kuinkahan monta prosenttia loppujenlopuksi korkeakoulututkinnon suorittaneista jatkaa opiskelujaan samantien toisella alalla? En minä ainakaan, jos löydän töitä. Eli jos olen työtön pitkän aikaa niin eikö minun ole sitten fiksumpi lähteä uudelleen opiskelemaan sellaista alaa jolta mahdollisesti löytäisin joskus töitä, kuin että jäisin perustoimeentulotuen varaan?  Voihan se myös olla, että en yksinkertaisesti sovellu oman alani työtehtäviin.  Joskus kannattaisi ministeriön miettiä hieman pidemmälle näitä asioita. Helppohan se on sieltä torkkupeiton alta huudella, kun suojatyöpaikka on taattu loppuelämäksi.

Teollisuudessa on pula ammattitaitoisista, täysijärkisistä, hyvät kielelliset ja sosiaaliset taidot omaavista nuorista työntekijöistä. Nykyinen nuoriso  ei osaa kommunikoida, kuin sosiaalisessa mediassa ja heiltä puuttuu ongelmanratkaisutaito sekä aivan perus kädentaidot. Ongelmana ei ole liian pitkät opiskeluajat, ongelmat ovat pääsääntöisesti siinä, että vääränlaiset ihmiset hakevat väärille aloille. Opinto-ohjaajat voisivat myös antaa hieman realistisemman kuvan nuorten mahdollisuuksista ja edelleenkin tarvitaan muitakin, kuin hoito-alan henkilöstöä ja Angry Birdsejä. Jonkun ne Pouttun hevosmyllyt on rakennettava ja huollettava. Fair-Play ajatus on täysin järjenvastaista. Mielestäni kaikkien ei tarvitse pelata. Mielestäni koulut voisivat käyttää enemmän valtaansa jo oppilasvalintoja tehdessään. Voisin kuvitella, että tämä vaikuttaisi myös positiivisesti opiskelijoiden keskeyttäneiden määriin.   

Nyt, kun kerran haukuin nykyajan nuorison niin haukutaan samalla myös suomen teollisuuden toimihenkilöt. Omat opintoni todenäköisesti viivästyvät, koska harjoittelupaikkoja ei vain yksinkertaisesti ole tarjolla. Nuorille ei tarjota tilaisuutta tehdä edes palkatonta työharjoittelua. Ei edes siis palkatonta työtä, joka on sitä paitsi mielestäni täysin moraalitonta. Oma tulotasoni ei yksinkertaisesti riittäisi edes siihen, että kaikkien laskujen jälkeen makselisin vielä työmatkakulut. Kelahan ei tule amk-opiskelijoita tässä asiassa vastaan. Täysin käsittämätöntä. 

Kysyessäni kasvotusten harjoittelupaikko tulee ainoastaan epämääräistä muminaa ja selityksiä. Minulle riittäisi pelkästään vastaus kyllä tai ei, eikä mitään saatanan venkoilua. Tällähetkellä etsin siis kesä-, ja pätkätöitä joista voin saada jonkinlaisen korvauksen menetylle vapaa-ajalleni.  Harjoittelusopimusta tuskin allerkirjoitan hetkeen, jos homma jatkuu samalla tavalla.

  

Samalla, kun Maolaisuuden rinnalle on syntynyt erään poliitikon toimesta Kaostaisuutta, yritykset toisensa jälkeen ilmoittavat irtisanomisista, kaivokset suletaan ja  tuotanto siirretään sivistyksen rajojen ulkopuolelle, nämä helvetin kravaattipellet päättävät ottaa yhdeksi uudeksi pakolliseksi opintokokonaisuudeksi yrittäjyysopinnot. Kaunis ajatus, että kaikista tulisi yrittäjiä, mutta eihän se nyt jumalauta noin mene! Ne henkilöt, jotka ovat yrittäjäperheistä todenäköisemmin myös perustavat yrityksiä.  Vaikea kuvitella, että muutamalla pakollisella opintopisteellä saadaan 22-vuotiaat perustamaan uusia yrityksiä. Todella toivon, ettei näin tapahdu. Kahdeksan vuoden päästä saamme lukea, kuinka nämä samat henkilöt sovittavat narukravaattia kaulalleen valtavien velkataakkojen johdosta.  Lisäksi 54% nuorista ei ole laisinkaan edes harkinnut yrittäjyyttä. 

Kuten jo aiemmin mainitsin, niin yrittäjyysopinnoista kaavaillaan pakollisia, joiden laajuus olisi 5 opintopistettä. Ministeriö painottaa myös kielitaidon merkitystä ja onkin kaikessa viisaudessaan päättänyt nostaa ruotsinkielen laajuutta (3 => 4). Olisikohan kuitenkin ollut järkevämpää vaikka lisätä enemmän sitä Englantia? Ai ei? Kone- ja tuotantotekniikka koostuu 240 opintopisteestä. Meillä on siis nyt nopeasti laskettuna 247 opintopistettä, eli jostain täytyy saada 7 pois. Näkemässäni esityksessä opintopisteitä karsittiin mm. mittaus-, ja laatutekniikasta sekä valmistustekniikasta. Ensimmäisen näistä ymmärrän, mutta valmistustekniikka. Kyseessä on yksi koko kone- ja tuotantotekniikan tärkein opintojakso niille, jotka tulevat ammattikorkeakouluun lukio pohjalta.  Teollisuustaloudesta myös karsitaan yksi op, eikö tämä nyt kuitenkin liity ihan suoraan yrittäjyyteen? On tuossa uudessa koulutusohjelmassa jotain hyvääkin. Ilmeisesti vapaastivalittavia ammatillisia opintoja pystyy tulevaisuudessa paremmin sovittelemaan paremmin omaan kalenteriinsa. 

Jos olisin voinut itse päättää, niin esimerkiksi matematiika 2 ja 3 kurssin pystyisi helposti yhdistämään yhdeksi 7,5 op kokonaisuudeksi ja samoin fysiikka 2 ja 3. Opintojaksoilla käsitellään kuitenkin täsmälleen samoja asioita.  Pelkästään tällä olisi tullut 5 op käytettäväksi. No senhän kaikki tietää, ettei yksikään opetushenkilöstöstä suostu muuttamaan opintojaksojensa sisältöä tai saati päivittämään niitä nykyaikaan. Muutenkin on esille noussut sellaisia asioita, että valmistuvilta insinööreiltä puuttuu piirustusten lukutaito vuorovaikutustaidot. Pitäisiköhän näihin asioihin sitten panostaa?

Loppuvittuilun aika

Lopuksi nappaan ministeriön muistiosta seuraavan pätkän:

” Työllistettävyyttä tulee komission mukaan parantaa sisällyttämällä monialaisia taitoja kuten yrittäjyyttä, vieraiden kielten osaamista, ongelmanratkaisu- ja yhteistyökykyä tuottavaa osaamista”

Huomioni kiinnittyi erityisesti kohtaan, ongelmanratkaisu- ja yhteistyökykyä tuottavaa osaamista. Olisikohan ministeriöllä ja myöskin ko. muistion laatineella (kokouksiahan järjestetään siksi, että voidaan kirjoittaa muistio) työryhmällä peiliin katsomisen paikka.  Ehkäpä he hakeutuvat suorittamaan amk-tutkinnon, jotta oppisivat niitä ongelmanratkaisutaitoja. OKM:n valinnat kyseiseen työryhmään ovat olleet myös hieman kyseenalaisia. Jos lähtökohtana on ollut yrittäjyys ja nuorten ammattillisenosaamisen lisääminen, niin olisiko ollut järkevämpää valita tähän työryhmään myös henkilöitä, jotka näkevät ongelmat joka päiväisessä työssään.

Kiitos ja anteeksi.

Terv.  John Doe , työnhakija nro. 179 999.

Ps.

OKM aikoo aloittaa kaiken tämän jälkeen korkeakouluvierailut yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Teemoina mm. lisätä ministeriön tietämystä korkeakoulukentässä, opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi. Olisikohan nämä vierailut kannattanut tehdä jo hieman aikaisemmin? Kysyn vaan?